Turun keikka oli maanantaina, eli koulupäivä ensin :D Ja koska tällä kertaa ei ollut yhtä hyvää silitysmahdollisuutta kuin Lahdessa, piti kouluun suunnata keikkavaatteissa, eli suora, lyhyt hame, juhlatoppi ja saappaat it was! Pistin kyllä niiden vastapainoks sit Slayer-hupparin ja jätin bleiserin laukkuun :D J:n viimeinen tunti oli peruttu, joten suunnattiin kohti Turkua kahdelta lähtevällä junalla. Kolmantena mukana oli Nastja, J:n moskovalainen kaveri, ja ennen kaikkea Apocalyptica-kaveri! Tutustuttiin Tukholmassa :D Junamatka sujui rattoisasti kun kaikki muka vähän opiskeltiin ja rakennettiin naamat kuntoon ja muuta mukavaa, ja eipä aikakaan kun oltiin perillä Turussa siinä neljän pintaan! L tuli asemalle vastaan ja marssittiin kohti keskustaa. Pysähdyttiin matkalla etsimään skumppalaseja ja Nastjalle rasvaa, rasva löyty mut skumppalasit ei. Tästä emme kuitenkaan lannistuneet vaan suuntasimme bussilla L:n ja H:n tädin asuntoa. Täti itse oli Riihimäellä, mikä oli hyvä koska pieni kaksio ei olisi ehkä viiden Apofanin lisäksi enää kestänyt tätiä :D Tai täti meitä. Majapaikassa hengailtiin ja katseltiin Frendejä, ja H liittyi pian joukon jatkoksi. Varmistettiin että kaikki olivat juhlakunnossa ja lähdettiin bussilla kohti Konserttitaloa.

Kipitettiin siinä bussipysäkiltä ylämäkeä kohti Konserttitaloa ja tiirattiin että tutun näkönen tyyppi tossa ikkunassa... No sehän oli Eicca, eli paikansimme bäkkärin aika nopeasti! Valitettavasti se oli yläkerta :D Kierrettiin pikaisesti talo ja etsiskeltiin bussia, mut sitä ei näkynyt. Mentiin sit sisään, narikkaan ja vessaan ja sitten kipitettiinkin saliin. Eturivipaikat, tällä kertaa ihan virallisesti. Nastja oli ostanut oman lippunsa eri aikaan kuin me, ja oli kolmannessa rivissä, mut aika tarkkaan meidän takana. Huomasin siinä keikan alkua odotellessa että mun hame on oikeasti aika ongelmainen, se nousi koko ajan niin että mun piti istua todella tiukasti polvet yhdessä ja laukku sylissä etten vilauttele lavan suuntaan... :'D Settilista oli sama kuin Lahdessa, paitsi että Enter oli tiputettu pois. Beautiful ja Sacra kuulostivat aivan mielettömän upeilta, ja tällä kertaa ei räkätetty Sacran päälle ni sitäkin sai kuunneltua vähän paremmin! Paavon kanssa piti taas pitää silmäpeliä, ja herra piti aiheellisena huomauttaa mun hameen pituudesta. Irvistin vastaukseks ja näytin kieltä ni eikös tää sit vedä melkoisen orgastisen ilmeen. Siinä vaiheessa päätin katsoa Eiccaa jonkin aikaa :'D Yritettiin taas jossain vaiheessa loikkia pystyyn ni järkkäri tuli kieltämään. Snyy. Piti sit vaan taputtaa enemmän :D

Keikan jälkeen kinuttiin taas roudareilta settilistat ja viipotettiin narikan kautta ulos. Lähdettiin taas etsimään bussia, ja just kun tultiin sisäpihalta ni eikös se perhanan bussi kurvaa ohi! :D Kipitettiin sit sen perässä ja hämmennyttiin hiukan kun se pysähtyi bussipysäkille pääovien eteen. No mikäs siinä, seurailtiin sit roudausta. Aina välillä kipitettiin pareissa sinne sivustalle tsekkailemaan bäkkärin ikkunaa ja L ja Nastja törmäs siellä Eiccaan joka oli salatupakalla. Lupas että tulevat nopeasti ja aika nopeasti tulivatkin, odotettiin VAIN 1,5h! Kiusattiin sit crew-tyyppejä ja lopulta saapui Paavo! Siinä ulkona oli yllättävän moni tyyppi odottamassa, ja kun Paavo tuli ni kaks espanjalaista säntäs sen kimppuun, mut Paavo hätisti ne pois ja sano vievänsä ensin kamansa bussiin. No mehän sit kirmattiin bussin oville suomalaisedustuksella ja oltiin ensimmäisinä juttuvuorossa kun se tuli takas ulos! :D

Ja tähän väliin pieni taustatarina:
Apocat esiintyi Seinäjoella edellisenä päivänä, eli sunnuntaina. Kaverini Julia oli siellä, ja ennen kun se lähti keikalle ni heitin FB:ssä että kerro sit jätkille multa terveisiä jos näet ne, ja Julia lupas näin toimia. Kun neiti sitten yöllä kotiutui ja pölähti FB:hen, tuli heti terveisiä takas. Kysyin sitten ai että näit jätkät ja Paavoon oli kuulemma törmännyt. Kysyin sit et oliks sillä hajuakaan kenestä oli kyse, koska siis läpällähän mä olin sen terveisten lähettämisen heittänyt kun ei jätkät mua nimeltä ainakaan tunne :D Naamasta ehkä. "Joo, kyllä se tunnisti heti kun sanoin sun nimen." Hämmästelin tätä hieman ja sit Julia kerto että Paavo oli todennut että "se on se yks maanvaivafani!" tosin oli kuulemma nauranut samalla, mutta tästä huolimatta vihlas. Koska siis hei, maanvaiva? :O Parhaani mukaan olen yrittänyt sitä välttää, en stalkkaa jätkien kotiovilla tai lähettele fanipostia tai yritä repiä niiltä vaatteita päältä aina kun nähdään tai mitään muutakaan. Asia vaati siis selvitystä, onneks oli keikka heti maanantaina!

Takaisin asiaan. Oltiin siis ensimmäisinä bussin ovilla kun Paavo tuli ulos, ja mä tunkeuduin ihan ekaks koska muutkin oli sitä mieltä että maanvaiva-nimitys kaipaa selitystä. Koska jos mä oon maanvaiva niin sit on kyllä noi muutkin! :D Siinä siis olin kasvokkain Paavon kanssa, moikkasin ja se moikkas takas ja hymyili leveästi tyyliin "kiva nähdä taas" ja jatkoin sit että olit kuulemma nähny mun kaverin eilen Seinäjoella ja tämän Paavo myöns. Siinä vaiheessa sit työnsin alahuulta enemmän törölleen ja näytin hyvin murheelliselta ja silmät kyynelistä kiiltäen inahdin että "sä olit kuulemma sanonu että mä oon maanvaiva..." Hetken Paavo näytti hämmästyneeltä, sit se puhkes semmoseen viis minuuttia kestävään selitykseen siitä mitä oli sillä tarkoittanut. En ihan tarkalleen muista mitä se selitti, mut pääpointit oli se että maanvaivafani on ihan eri asia kuin maanvaiva ja maanvaivafani on positiivinen termi kun oon vaan aina kaikkialla. Lopuksi Paavo tarttui mua olkapäistä, sanoi: "sä olet aivan mahtava tyttö ja sua on aina mahtavaa nähdä" ja romahti mun päälle. Siis halasi, mutta aika voimakkaasti niin että osa sen painosta oli mun päällä. Jotain se vielä sano että ei mun tartte huolehtia siitä ettei se muka tykkäis musta koska se tykkää kyllä. No, sai anteeksi maanvainvafani-ilmauksen! :3 Kaivettiin settilistat esiin siinä vaiheessa, koska H:lla, L:llä ja mulla oli juhlakeikka, nimittäin kymmenes! Kerrottiin tämä Paavolle ja pyydettiin kuittaukset settilistoihin. Omassani lukee "Hali pusut!" ja nimmari :D Pyysin myös synttärionnittelut äidilleni, kun sillä sattui olemaan synttärit ja mulla ei riittänyt rahaa siihen että oisin raahannut sen keikalle mukaan! Paavo kirjotti hienot onnittelut, ja halas sit L:a ja H:a ja pussas niitä poskelle. No siinä vaiheessa piti tietty huomauttaa että mä en saanut suukkoa ja Paavo huokas jotain tyyliin "voi Sanni sun kanssas...", virnisti ja halas mua uudelleen ja anto sen suukon. Edelleenkään en ihan tiennyt miksi ihmeessä herra Lötjönen on selvillä mun nimestä ja kysyinkin sitä taas. "No kato mä oon tämmöinen stalkkeri." Siitä sit seuras lyhyt "aijaaha no vai niin mur" -tyylinen vittuiluhetki meidän välillä ja heitin sit legendaarisen kommentin "mä tiedän missä sä asut" no Paavohan vastas että "mä tiedän missä SÄ asut" ja tähän varmaan vastasin jotain tosi nokkelaa koska seuraava kommentti oli että "mä tiedän sun puhelinnumeron" no, vastasin sit että "soittele sit joskus", iskin silmää ja käännyin pois. Toivon todella että se vaan vitsaili, koska jos se tietää mun osoitteen ja numeron ni on se vähän huolestuttavaa.

Jätettiin Paavo ulkomaalaisten huomaan ja huomattiin että Perttu oli pölähtänyt jostain ja seisoskeli yksin huppu päässä, joten mentiin moikkailemaan ja juttelemaan mukavia. Kysyttiin saako halata ja ei se tällä kertaa sanonut ei. L halas ensin ja totesin sit Pertulle että varmaan saadaan siltä taas jotain kummallisia tauteja ja se mutis että sitä ei koskaan tiedä mitä saa ja mä menin vuorostani halaamaan samalla kun sanoin että niin, edelleen toivun siitä herpeksestä minkä sain sulta elokuusta. Pertulla ei selvästikään ollut pienintäkään muistikuvaa siitä mitä Tukholmassa tapahtui koska se säikähti ja alko vakuutella että en mä sitä häneltä oo saanu kun ei hänellä oo herpestä. En viitsinyt selittää mistä on kyse, kelatkoon rauhassa itsekseen mitä on tapahtunut ja millon ja apua :D No, Perttu ei kovin sosiaalinen ollut taaskaan jotein siirryttiin moikkaamaan Mikkoa ja Eiccaa jotka myös jostain pölähti. Utelin Eicalta tietääkö se mikä mun nimi on ja se valitteli että valitettavasti ei just nyt muista (eli ei tiedä) ja totesin että joo ei tarvitsekaan mut miks toi käppänä tuolla tietää ja osoitin Paavoa. "Älä välitä Paavosta, se on vähän.... ankka." "Joo siis ei muuten mut se jopa tietää oikean nimen. Tai siis, Mikko luulee että mun nimi on Olavi." "Olavi? Sä näytät enemmän Keijolta!" sanoi Eicca, nauroi ja halas. Että kiitti vaan, oon sit kai Keijo-Olavi. Utelin Eicalta myös että kenen hyvä idea oli pistää kiertue kirjoitusten päälle mut se vaan hohotti että ei hän mistään kirjotuksista tiedä kun ei oo koskaan lukiota käyny. Mistä sit muistinkin että perhana, mullahan on Paavolle asiaa aiheesta lukio! Lähdin siis luovimaan kohti Paavoa, mut piti viel matkalla pysähtyä ja infota Pertulle millon se on kirjottanu ulos lukiosta, kun Lahdessa tuli jo asiaa udeltua se ei sillon tiennyt :D Syksyllä 1997. Paavon kirjottamisesta ei sen sijaan ollut aavistustakaan, eikä ole vieläkään koska se sika kieltäytyi kertomasta! Mur. Kiristin kuitenkin sen samaan kuvaan kanssani ja kolme ihmistä oli ympärillä silleen "ai kuva vai, mä voin ottaa sen" mut halusin ottaa itse käsivarren mitan päästä. Hieno kuva on, eli ei. Sit pojat alko pikkuhiljaa tehdä lähtöä, ne oli menossa Pertulle yöksi ja sanoin viel Paavolle että toivota onnea, meillä kolmella (J, L ja minä) on matikan kirjoitukset keskiviikkona. Se ei heti tajunnut mitä mä selitän mut oli sit silleen "aijaa? Onnea! Luvatkaa että saatte kaikki ällät!" ja mitäs me muutakaan kun luvattiin, tosin katsotaan nyt tuleeko pidettyä se lupaus. Halattiin vielä ja toivotettiin hyvää yötä ja keikkaa ja sovittiin että keskiviikkona nähdään Hämeenlinnassa.

Jätkät lähti viipottamaan yhteen suuntaan ja bussi starttas crewllä täytettynä toiseen ja me jäätiin hamstraamaan Konserttitalon läheltä keikkajulisteita, ja melko pienellä vaivalla löydettiin viis eli jokaiselle oma :D Sit marssittiin mäkeä alas bussipysäkille että päästäis nukkumaankin joskus, ja hieman katottiin että mikäs bussi tohon pysäkille on pysähtyny, ja sehän oli keikkabussi. Meidän ollessa melkein pysäkillä viereisen mäkkärin parkkipaikalta marssi kohti bussia nätisti jonossa crew-tyyppejä mäkkärin pussit kädessä ja ne sit alko huitoa meille kun huomas meidät ja vilkutettiin ensin takas mut ne vaan jatko huitomista ja viitto meitä bussin luo. Mentiin sit ja ovella tais olla paitamyyjä-Jussi joka kysy että ollaanko Tampereelle lähössä. Vastattiin et kyllähän meistä suurin osa on sinne suunnistamassa huomenissa kun siellähän se seuraava keikka on, mä ja J oltiin palaamassa Helsinkiin kun jätettiin Tampere väliin. Jussi sit kysy että halutaanko kyyti kun Tampereellehan hekin on menossa. Todettiin että mikäs siinä, jos vaan sit voidaan pysähtyä meidän majapaikassa sen verran että saadaan kamat sieltä kun eihän meillä ollut mukana muuta kuin silleen pikkulaukut :D Mut se ei kuulemma kävis ni eipä sit hypätty bussiin, todettiin vaan että joku toinen kerta ja vilkutettiin perään. Oma bussi tuli jopa aika pian ja köröteltiin yöpaikkaan juhlistamaan kymmenettä keikkaa alkoholittomalla skumpalla jota juotiin lasien puutteessa muumimukeista. Oli äärimmäisen pahaa :'D Katottiin vielä Frendejä pari tuntia ja juteltiin, ja sit uni voitti ja aamulla äärimmäisen pirteinä suunnattiin juna-asemalle jossa joukko jakaantui ja koulu kutsui kahta pääkaupunkiesutulaista...