Möngittiin aamulla pirteyden perikuvina pystyyn siinä ennen puolta päivää, ja käytettiin aikamme kaikessa rauhassa valmistautuen. Koska Valkeakoskelta oli Tampereelle melkoisen lyhyt matka, pistettiin mekot päälle ennen lähtöä ja saavuttiin korkokengät kassissa keikkapaikalle kuuden jälkeen, mukanamme myös H:n ja L:n äiti. Jätettiin auto melko lähelle takaovia jottei tartte juosta ympyrää keikan jälkeen ja bongatiin pyöräilevä valomaestro Pekka. Käveltiin tuulen tuiverruksessa sisään ja mentiin heti ensimmäisenä lipputoimistoon kyselemään after party-passeja jotka Antti oli sanonut sinne jättävänsä. Ei löytynyt, tätskä kehotti kysymään infotiskiltä. Mentiin infoon, ei heilläkään ollut mitään tietoa, vaan ohjasivat paitamyyntiin joten mentiin kiusaamaan Jussia :D Ei Jussillakaan ollut mitään passeja, joten shoppailtiin lohdutukseksi, ostin hupparin :'D Mentiin sit vielä uudelleen yrittämään lipputoimistosta että eiks oikeesti ole mitään, mut ei. Hetken jahkailtuaan ("kehtaako soittaa kun keikkaan on niin vähän aikaa") H sai Antin puhelimen päähän ja herra käski tulemaan takaovelle keikan jälkeen niin saataisiin passit siellä. Okei, käy. Klipsuteltiin hienoine korkokenkinemme saliin, ja siellä soi taas Stam1nan Voima vastaan viha. Virallinen sisääntulobiisi meille? Lavan ja ekan rivin välissä oli todella vähän tilaa, ennustimme niskaongelmia ;) Sitten taas Lääkkeen jälkeen Hallelujah soimaan ja menoks.

Setti alkoi samaan tapaan kuin Kuopiossa, Quasimodo-2010-HeiTampereKivaOllaTäällä-Grace-TAMPEREPERKELE-Master-UusillaLevyilläLaulettujaBiisejä-EndOfMe-TääSeuraavaBiisiOn(huom! Tipe ei spiikannut samaa tarinaa, Tipe osaa improvisoida!)-I'mNotJesus-TätäBiisiäEiOoSoitettuPitkäänAikaanEilenEkanKerran-Quutamo-Betrayal-PerttuSolo. Sen aikana jo vilkuiltiin sivuoville että missä on Mikko, seuraavana tulee Sacra... Mutta ei herra Sirén ilmestynytkään millekään ovelle. vaan oli kipittänyt portaita ylös etuparvelle ja soitteli siellä koko biisin! Siinä sai niskat vähän liikettä kun vilkuili korkealla ylävasemmalla hengaavaa rumpalikkaa ja lavalla istuvia sellistejä. Sacran saamat aplodit oli sen verran kunniakkaat että Eicca totesi ihmisten selvästi tykkäävän klassisemmasta musiikista, soitetaan sitä vielä vähän lisää heti kun saadaan alas luonnonkaunis keravalainen, Keravan oma Quasimodo Mikko Sirén. Pian Mikko kipitti lavalle ja sai käsiinsä kontrabasson ja Beautiful alkoi, ja Beautifulin jälkeen vielä Nothing Else Matters. Sitten olikin taas Perttu-spiikin vuoro, herra pysyi yllättävän hyvin asiassa jo toista iltaa peräkkäin kun esitteli bändin. Todettiin myös että Paavo on selvästi porukan ainoa mies, muut vaan niiaili omalla kohdallaan mut Paavo kumarsi ja lähetteli lentosuukkoja. Sit rokattiin Last Hope ja oltiin ihan henkisesti valmistautuneita Bring Them To Lightiin kun Eicca spiikkasikin yllättäen että nyt yksi biisi mitä he eivät ole soittaneet viiteen-kuuteen vuoteen. Ei tullut Bringiä, tuli FISH EYE. No, kyllähän sekin kelpasi :D Oli hämmentävää kuulla biisi minkä on aiemmin kuullut vain live-dvd:llä, jos levyä ei lasketa. Epileptistä tuolibailausta seuraavat minuutit. Kalansilmän jälkeen palattiin tuttuun ohjelmistoon Seek&Destroyn myötä. Sen aikana Paavo hyppäs lavalta alas ja kävi kiskomassa porukkaa ylös ja hyppimään, me oltiin toteltu jo ensimmäistä kehotusta joten meitä ei tarvinnut kiskoa ;) Ja sen jälkeen vielä Inquisition feat. paidaton Toppinen.

Taas saatiin hakata kädet rakoille ennen kuin bändi sai teipattua taskulamput selloihinsa, ja encore kulki tuttuun tyyliin kun ensin diggailtiin Manalaa, sitten tanssittiin I Don't Care seisaaltaan ja jäätiin myös pystyyn bilettämään Peikkoa. Ennen Peikkoa Eicca spiikkas että halutaanko vielä yks biisi ja Perttu viittoi vierestä että kaksi. No, ajateltiin että se vaan sekoilee, koska Peikkohan on luonnollisesti viiimeinen biisi ja sillä hyvä :D Ja Perttu sekoili keikan aikana melko paljon, irvisteli ja tanssahteli kultaisine kenkineen. Tällä kertaa, kun istuttiin ihan keskellä riviä, Paavo tuli siihen metrin päähän hiljentämään yleisöä, eikä uskallettu ainakaan lujaa hihkua joo ennen kuin se huusi että ootteko valmiita. Niin, ja Maamme-laulu oli ohjelmistossa tänäänkin. Peikko loppui, seurasi kumartelua, sitten ennen kuin sali pimeni niin nähtiin että nyt kannetaan tuoleja lavalle. Siinä vaiheessa vilkaistiin äkkiä settilistaa ja sitten istuttiinkin salamana alas ja pistettiin videoasetukset päälle kameroista. Encoren encore - Farewell.

Taputettiin käsien rakot puhki tämän hämmentävän yllätyksen jälkeen ja huumaantuneina siitä vaellettiin narikkaan. Bongattiin jonottaessamme Sonata Arctican Elias narikkatiskiltä istuskelemasta :D Kun oltiin saatu tavarat, tarkistettiin kuinka paljon naamat olivat kärsineet Farewellistä, kipitettiin ulos, dumpattiin tavaroita autoon ja soitettiin sitten Antille että nyt oltais tässä ovella. Antti kertoi että hän oli antanut passit Battery-tytöille ja saadaan ne sitten Henkan ovella. Tyydyttiin tähän ja sit bongattiinkin Perttu joka hengas bussin ovella. Kipitettiin moikkaamaan herraa ja Paavo pölähti siihen myös ja kysyi lähdetäänkö niiden kanssa saunaan. Eivät sitten ottaneet, kyllä sauna olis kelvannut ;D Mikko pölähti bussista pihalle, ei kai se raukka ollut uskaltanut takas ulos kun fanit pyöri oven edessä. Mikolla oli selvästi kavala suunnitelma mun varalle, jonka herra yritti toteuttaa sulkemalla bussin oven johon nojailin. Toppinenkin tuli paidatta hakemaan kamojaan bussista, mut ei ilmeisesti osannut avata bussin ovea (lue: ei tiennyt numerokoodia) vaan pyysi Paavoa avaamaan sen hänelle. Jätkät siis painui saunaan, ja me oltiin jo palaamassa odotuspaikoille pois sieltä bussin ja rekan välistä, kun Paavo huus meille ovelta että pitäkäähän huolta noista espanjalaisistakin. Me luvattiin totella ja siirryttiin vakoilemaan lasiovia, joista näki taloon sisälle. Bändi kulkikin siitä ovien editse ilmeisesti hissillä saunaan ja vilkuttelivat mennessään. Käytettiin odotteluaikamme sosialisointiin, tuttu luxemburgilaisfani tuli kyseleen, että vieläkö muistetaan hänet ja juteltiin muutenkin esimerkiksi siitä että NSE olis kiva kuulla, ja toivottavasti DVDtä ei kuvata näiltä keikoilta, koska eturiviedustus sellaisessa ei juuri innosta. Seuraavaksi mentiin tervehtimään kolmea espanjalaisfania, äitiä ja hänen kahta teini-ikäistä tytärtään. Englannin osaaminen heidän puoleltaan ei ollut kovin huimaa, joten käytettiin kovaa ääntä ja lyhyitä lauseita. Kovasti olivat pitäneet keikasta ja jostain syystä tieto jatkobileistä ei ollut saavuttanut heitä, joten me valaisimme aiheesta :) Piirsin myös heiltä löytyneeseen Tampereen karttaan kulkuohjeet jatkobaariin, mikä oli tietenkin jännittävää koska ei todellakaan ole minun kotikaupunkini...

Aika matoi, ja lämmitelläksemme tanssahtelimme vähän Kengurumeininkiä. About 22.30 pihaan kaartoi taksi, ja osasimme varautua siihen että kohta joku tulee kenties ulos. Ja niin tulikin, Eicca kipitti esiin ison kassin kanssa ja oli matkalla vielä käymään Gloriassa moikkaamassa Cherryjä ennen jatkoille tulosa. Luvattiin nähdä herra vielä Henkassa ja kun taksi kaahasi pois, käännettiin keskustelu pääpiirteissään enkuksi. Melko pian kävellen liikkeellä olevat fanit (lue: kaikki muut paitsi me) lähtivät kävelemään Henkkaan päin, koska olimme melko varmoja siitä ettei Eicca viipyisi siellä kauaa, kun Cherryjen ilmoitettu soittoaika oli puoliltaöin. Koska olimme autolla liikenteessä, "uskalsimme" jäädä odottamaan vielä loppubändiä ulos. Aika kauan siihen meni, pihalle kurvanneet tilataksit saivat odotella asiakkaitaan. No, lopulta jätkien oli pakko tulla, sitä ennen ehdimme vielä opastaa crew:n jäseniä sisään pääsyssä. "You need to push the red button over there!" ja sillain. No, kun bändiläiset olivat siirtyneet ulos (Mikko naureskeli hienolle rivillemme "harmony sisters...!") kipitimme lämpimään autoon pieneksi hetkeksi ja suhasimme keskustaan.

Löydettyämme parkkipaikan kopistelimme pari korttelia paikalliseen Henkkaan. Poket vaan nyökkäsi kun mentiin sisään, ja hämmennyimme. Missä meidän passit, entä miksei ketään kiinnosta meidän paperit, paikka on k-24, ei kai me niin vanhoilta näytetä? No, passeja ei löytynyt ovelta eikä narikasta, poket arvelivat että eiköhän ne Battery-pimuilta löydy. Pienen luikertelun seurauksena onnistuttiin luovimaan baarin perälle, missä Batterytytöt hengasivat rajatun vip-alueen (jossa bändi istuskeli, paitsi Paavo joka istui rahvaan puolella) luona. Kun aloitettiin luovinta, Antti oli vielä porukassa, mutta selvittyämme perille Antti oli jo puolimatkassa baarin ovelle, kai nähtyään että me oltiin sisällä :D Batterytytöt olivat ihan ymmällään kun kysyttiin passeista, että ei he sellasia ole saaneet, ne on varmaan Antilla.... Että semmosta! No, Antti kai painui nukkumaan koska ei palannut, ja ei me hirveetä panikointia aloitettu kun kerran oltiin sisään päästy ihan kepeästi. No, baarissa soi älyttömän kovalla musiikki ja se oli täynnä lähinnä humalaisia keski-ikäisiä, joten ihan omalta paikalta ei tuntunut. Päätettiinkin siinä puoli 12 jälkeen suunnata Gloriaan juteltuamme sitä ennen keskenämme ja espanjalaisten kanssa. Nojauduttiin vip-aluetta rajaavat aidan yli sen verran että kysyttiin Eicalta plan B:tä sen varalta että ovella tulisi ongelmia. "Ensin sanotte pokelle, että mä käskin päästää teidät sisään. Jos se ei auta, niin jäätte odottamaan mua, niin sitten ainakin pääsette", kuuluivat herran toimintaohjeet. Pokattiin että sir yes sir ja oltiin just lähdössä, kun Paavo käänti ympäri (oli jutellut selkä baariin päin) tyyliin moi tytöt. Kerrottiin että oltiin juurikin lähdössä ja se taputti tällä kertaa mua lantiolle että menkääs sit. No mentiin :D 

Marssittiin Hämeenkatua pitkin Glorian oville, ja pysähtymättä sisään. Loistava plan B jäi siis käyttämättä! Saatiin paikat hyvästä pöydästä ja pian meidän jälken Eicca ilmestyi paikalle ja setti pääs alkamaan! Sen aikana erehdyin lähtemään tanssimaan melko hämmentävän herrasmiehen kanssa, mutta totesin hallitsevani ihan hyvin automaattisen harhailevien käsien pois tönimisen ;) Apojen jälkeen Cherry tuntui vähän vaisulta, mutta enpä tiedä mitä bändiltä vaadittaisiin että se toimisi saman iltana. Hyvä yritys anyway! Kiiteltiin Eicca ja Kirsi keikan jälkeen ja Eicca käski meitä nukkumaan hyvin. Painuttiin siis suorinta tietä autolle (vähän hidasettiin Henkan kohdalla että pitäiskö mennä sisään viel) ja ajettiin nukkumaan :)